Itsestä huolehtiminen vanhempana

Vanhemman hyvinvointi

Vanhemman hyvinvointi luo pohjan lapsen hyvinvoinnille. Omien tarpeiden sivuuttaminen on pienen lapsen vanhemmille luonnollista, mutta jaksaakseen arjessa omiakin tarpeita kannattaa kuunnella. Oma harrastus tai esimerkiksi kavereiden tapaaminen voi olla suuri voimavara arjessa.

Vanhemman läsnäolo pienen vauvan elämässä on korvaamatonta, mutta vanhempana ei pidä kokea huonoa omatuntoa kodin ulkopuolisista hetkistä. On suositeltavaa harrastaa omiakin juttuja arjen vastapainona. Tunti–pari kodin ulkopuolella silloin tällöin ei tee kenestäkään huonoa vanhempaa, päinvastoin se voi tehdä ihmeitä omalle jaksamiselle. Jos arki alkaa tuntua pelkästään rankalta suorittamiselta, älä eläröi pyytää lastenhoitoapua.

Vanhemman tunnetaidot

Toiminta, ajatukset ja tunteet ovat yhteydessä toisiinsa. Jos sinulla on paha mieli, olet vaikkapa kiukkuinen, surullinen tai häpeissäsi, et voi päätökselläsi poistaa tunnettasi tai muuttaa sitä myönteiseksi. Helpotusta toisi tietysti niiden ajatusten käsittely, jotka ovat vaikean tunteen taustalla. Mutta aina ei jaksa käsitellä. Itselle tärkeiden ja mukavien asioiden lisääminen arkeen on helpompi, nopeampi ja jopa tehokkaampi tapa lisätä omaa jaksamistaan ja parantaa mielialaansa. 

Yhteys toisiin ihmisiin, yhdessä oleminen, tekeminen ja asioiden jakaminen on tärkeää kaikkien ihmisten hyvinvoinnille. Yhteys toisiin ihmisiin voi kantaa vaikeidenkin aikojen ja asioiden ylitse. Jaettu ilo kasvaa, ja jaettu suru puolittuu.

Riittävä vanhemmuus

Täydellisyyden tavoittelu äitinä, isänä, puolisona, työntekijänä tai ystävänä tekee meistä itsellemme ankaria, vertailevia ja uhrautuvaisia. Omista, inhimillisistä tarpeista huolehtiminen jää silloin helposti sivuun ja keskitymme suorittamaan ”hyvää vanhemmuutta”, ”ahkeraa työntekijyyttä”, ”uhrautuvaa ystävyyttä” jne.

Hallinnan tarve voi näyttäytyä haluna pystyä hallitsemaan ja ennakoimaan elämää. Kuitenkin jokainen kohtaa ympäristössään, muiden käyttäytymisessä, terveydessään jne. asioita, joita ei voi ennustaa eikä hallita. Elämässä voi tulla vastaan ajanjaksoja, jolloin kaikki tuntuu sekavalta, vaikealta, jopa kaoottiselta. Jokaisen on kuitenkin mahdollista harjoitella ottamaan elämä vastaan sellaisena kuin se tulee ja oppia heittäytymään mukaan yllättäviin tilanteisiin. Siis se on mahdollista, mutta ei helppoa. Jälleen on palattava omien ajatustensa äärelle.

Lepo

Lapsen kasvun ja kehityksen sekä vanhemman jaksamisen kannalta sekä unen määrä että laatu ovat tärkeitä. Unen laadun kannalta olisi hyvä käydä nukkumaan ja nousta ylös suurin piirtein samoihin aikoihin joka päivä. Mikäli tämä ei käytännössä ole mahdollista, levon ja unen saanti on silti varmistettava. Nukkua voi myös päivällä, lyhyempiä ja pidempiä jaksoja.

Nukkuminen ei ole hukkaan heitettyä aikaa. Uni on välttämätön elimistömme ja mielemme eheyttäjä. Aivot tarvitsevat unta ladatakseen energiavarastojaan ja hermoyhteyksiään. Unet ovat tärkeä osa tunne- ja ajattelutyötämme. Hyvin nukutun yön jälkeen elämä tuntuu mukavalta ja olemme hyväntuulisia. Olet nukkunut tarpeeksi, jos tunnet itsesi päivällä (tai yöllä, jos teet vuorotyötä) virkeäksi. Eri ihmisillä on erilainen unentarve, joka vaihtelee 5–10 tunnin välillä. Lapsena tarvitsemme enemmän unta kuin keski-ikäisinä. Jos nukut liian vähän, tavallisin haitta on väsymys, johon voi liittyä mielialan laskua ja vaikeutta keskittyä asioiden hoitoon. Voit olla ärtyneempi lapsillesi ja pienetkin arkiset vastoinkäymiset tuntuvat ylitsepääsemättömiltä.

Lähde: MLL